Ruoka-ohjeita ei ole viime aikoina tullut ihan hirveästi julkaistua. Työpaikkani Tampereen konttorilla on pyörinyt jo vuosikausia ravintolakerho, jonka aktiivisuutta on tullut kaukaa ihailtua . Viime viikot ovat menneet työntäyteisissä tunnelmissa. Syksyyn on jostain syystä kasautunut vähän jopa liikaakin . Vuosia sitten söin Aleksin La Torrefazionessa suklaa-vadelma Budapest-leivoksen. Siitä asti olen haaveillut niistä ja . Taste of Helsinki 2016 käyntiin.

Elysium tylsää perus-scifiä bulilla budjetilla. Kummipoika sai kunnian valita leffan ja niin sitä päädyttiin Tennariin jonottamaan flaboja. Ei auttanut tätä leffaa kuivalle maalle edes takuuduunia aina paiskova Matt Damon tai supersöpöllä lärvillä siunattu. Olipa mukaan saatu houkuteltua vanha kunnon. Tosin aika ohkaseen ja vähäpätöiseen pahisrooliin Fi.

Vieläkin ihan häh minäkö muka kun sanoo ton ääneen. Göteborgissa satoi kaatamalla kun lähdettiin, Helsingissä paistoi kaunis ilta-aurinko. Vaikka moni kysyy, onko outoa olla taas Suomessa, niin miettikäähän, miksi olisi? Tää on muuten mun kolmas känny.

Vuonna 2018 Kukkaisviikot siirtyvät heinäkuun lopusta kesäkuun alkuun. Myös tapahtuman luonne muuttuu ja toritapahtuman sijaan Kukkaisviikkojen paukut laitetaan tänä vuonna keskustan somistamiseen. Viihtyisä keskusta-alue erityisesti nyt rakennustöiden aikaan on koko kaupungin yhteinen asia ja siksi Kukkaisviikot kutsuvat myös alueen yrittäjät, taloyhtiöt, kiinteistönomistajat ja ostoskeskukset mukaan somistuspuuhiin.

Vaikka kevät tekeekin jo hyvin tuloaan ja mieli tekee kaikkea vihreää ja kepeää, niin kyllä pitkään muhinut pataruoka aina viikonlopun pelastaa. Mulla on tehnyt pitkään mieli kokeilla possunposkia ja luettuani liudan ihania possunposkireseptejä nappasin Hakaniemen hallista pussin jäisiä poskia matkaani. Pitkään pähkäiltyäni reseptiä päädyin Kiran.

Syysauringon lämmittäessä katuja voi vielä katsella taaksepäin ja muistella kesäviikonloppuja. Vauhdikas kesä ja kiireinen syksy ovat syynä päivitystahdin hitauteen, pahoittelut siitä! Yhtenä heinäkuisena sunnuntaina taivalsimme brunssille Hernesaaren rantaan, josta oli pikavauhtia tulossa uusi kaupunkilaisten suosima kohtaamispaikka. Muovipalmujen huminassa saattoi niinä muutamina aurinkoisina päivinä istua aurinkotuoleilla ja bongailla ohikulkijoita - tai Cheekin paatteineen.

Uusi osoite ja uusi blogi. Vuodesta 2008 täällä osoitteella olen kirjoitellut, mutta nyt on niin, että tämän blogin jupinat on jupistu. On aika siirtyä toisiin maisemiin ja uusiin mutta niin samoihin juttuihin. Toivottavasti löydätte uudesta Iridium Inferno blogistani luettavaa! Maanantai 2. Satu Silvon perustama ja omistama ravintola Silvoplee. Plussaa tulee kahdesta ruoanpunnitus- ja maksupisteestä, mikä nopeuttaa syömäänpääsemistä huomattavasti.